Ahistusta..

Huomenta! En oo pariin päivään kirjotellu, ei oo vaan haluttanu istahtaa koneen ääreen ku töissä on ollu vaikeaa.. Tiistaina mua niin ahisti että en tienny oikee että miten päin pitäis olla. Keskiviikko oli vähän helpompi, mutta seki sitten meni ihan harakoille. Mun työpaikalla on yks nainen joka on kiusannu mua jo jonku aikaa. Se on esim. Potkinu mua, huutanu mulle, haukkunu mua läskiks ja se kyttää mua jatkuvalla syötöllä tosi vihasesti..

Mulla ei oo enää mitään inspiraatiota mennä töihin ku se nainen on siellä. Mua pelottaa mennä sinne, mitä jos se taas potkii mua? Tai huutaa mulle? Tai jotain vieläpahempaa? Onhan se aiemminki potkinu. Sille pietettii puhuttelu ja se lopetti sen, mutta ku aloin taas kulkeen bussilla niin se kyttääminen alko.. Eikä ne muka siellä töissä voi tehä mitää asialle, niitten mielestä mun pitää alkaa käymään psykiatrilla joka viikko ja harjottaa pois mun paniikkihäiriö ja ahdistus. Mun mielestä tää on niin väärin mua kohtaan.

No mutta, ihan sama. Tänään ei onneks tarvi mennä töihin. Lähen äitin luo kyläileen ja iltapäivällä me lähetään toiseen kaupunkiin lääkäriin. Äiti ei halua lähteä sinne yksin nii lähen sen kaveriks. Meen nyt heti aamusta äitin luo ku poikaystävällä alkaa työt 8 eikä mulla oo kyytiä äitin luo ellen lähe nyt aamulla ja sinne on pitkä matka ja pitää ottaa aika paljon tavaroita mukaan.

Ja hei! En oo vieläkään syöny herkkuja tai mitää sellasta! Oon myös kattonu mitä pistän suuhun ja kävelin jonku verran tiistaina ja keskiviikkona. En viittiny ihan 2km lenkkiä tehä ku siellä sato kaatamalla. Muutenki mulla on auennu varpaanväli niin se on tosi kipeä.. Mutta pääasiahan on se että käy edes vähän kävelemässä! Mutta nyt aamupalaa ja pakkailua. Mukavaa päivää kaikille!

kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

Kerron itestäni..

Moikka! Mie ajattelin, et kerron itestäni sen verran että tunnette mua kuitenki jotenki. Ehkä tää postaus auttais teitä ymmärtään mua paremmin, tai sit tää postaus on vaan turha eikä ketään kiinnosta? En aijo tässä kertoa siitä, kuinka mulla on joku tietty syy miks oon lihonnu, en todellakaan. Oma syyhän se on, ku ei ole liikkunu tarpeeks ja on vaan tullu mässäiltyä.

Tää postaus kertoo musta, vähän syvällisemmistä asioista. Jotenki tää tuntuu hieman raskaalta kertoa, toki voin turvautua tänne anonyymin nimen taakse, mutta silti tää on mun blogi. Kerron täällä suurimman osan. Avaudun aika hyvin, tai ainaki tulen avautuun tulevaisuudessa kuhan tää blogi pääsee jaloilleen. En myöskään kirjota tätä blogia sitä varten, että haluaisin kuuluisuutta, tulla tunnetuksi "isossa blogimaailmassa" - en välitä siitä pätkääkään. Haluan olla inspiraation lähde itelleni, motivaatio. Haluan kirjottaa tätä blogia sen takia, että kun on vaikeaa nii voin lukea kaikista saavutuksista, hyvistä hetkistä.. Haluan myös inspiroida muita ihmisiä, haluan että jos joku saman painonen nuori neiti siellä jossain miettii laihdutusta saa musta motivaatiota liikkua.

Häpeän useasti mun ulkonäköä, en käy uimassa vaikka rakastan uimista! Mutta pelkään sitä mitä muut ajattelee. Voisin ihan hyvin käyä salilla, muttako siellä on muita ihmisiä. Tiedän että ne ajattelee että "no mitäs toi läski täällä tekee ku sen pitäs olla hesellä ostamassa hamppareita." Haluan näyttää näille idiooteille, että kyllä läski, lihava, ylipainonenki pystyy.

Mua on koulukiusattu niin pahasti koko mun kouluajan.. En enää ikinä halua takas kouluun. Mulla ei oo ammattia, haluan ammatin. Mutta en uskalla, en halua mennä enää takas kouluun. Tiedän että ihmiset "muuttuu ajanmyötä" mutta ku kaikki ei muutu. Ihan sama vaikka ihmiset muuttuu, näen kuitenki samat naamat jotka huusi mulle rumia sanoja, toivo et tapan itteni tai syön itteni hengiltä. Ku käyn lenkillä ja joku tulee mua vastaan, mua alkaa ahistaan. Tänään vasta nautin lenkkeilystä enkä ajatellu sitä mitä muut ajattelee musta. Kävelin omaan tahtiin. Tein oman lenkkini ja olen ylpeä!

Mutta kuitenki ne rumat sanat, ne lyönnit. Kaikki. Ne jäi mieleen ja ne jätti arvet. "Harrastan" paniikkihäiriötä, saan paniikkikohtauksia. Voin huonosti, masennun helposti ja ku oon masentunu nii syön. Syön herkkuja, syön ruokaa, syön liikaa. Joskus en syö ollenkaa ku mua oksettaa se mitä peilistä näen.

Tämä kaikki on väärin. Kenenkään ei pitäis voida huonosti, kenenkään ei pitäis olla laiha, mahtua kokoon XS-M. Vaikka on lihava, niin kyllä lihavatki pystyy tekeen asioita, LIHAVAT VOI OLLA KAUNIITA. Lihavatki pystyy ihmeisiin ilman mitään kummallisuuksia. Tän blogin myötä etin itelleni tukiverkostoa, joka tukee mua sillon ku on vaikeaa. Mie tuen teitä ku teillä on vaikeaa. Kaikesta huolimatta oon tässä tänään ja haluan tehä muutoksen mun elämälle. Haluan olla terveellisempi ja voida hyvin. En halua kuolla liikalihavuuteen tai johonki sairauteen joka tulee sen myötä.

kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

Sohvaperuna

Iltaa, yötä, aamua? En tiiä mitä pitäs sanoa. Mua ei väsytä, ei sit ollenkaa. En saa unta, oon pyöriny sängyssä 22-02 välillä ja sen jälkee luovutin. Aattelin istahtaa koneen ääreen ja kattoa youtubea ja selailla vähän nettiä. Päätin myös että ku en eilen kerenny postailla niin voin tehä sen sit nyt.

Heräsin aika aikasten, ku piti alkaa siivoon. En halunnu että poikaystävä joutuu tuleen sotkuseen kotiin. Joten nousin sängystä, söin aamupalan ja aloin siivoaan. Siinä meniki koko päivä, eli en tänää (kirjotan tänää ku en oo vielä nukkunu..) käyny lenkillä ku tuli siivotessa kuuma ja tuli kuitenki liikuttua. Ku poikaystävä tuli kotia nii käytii kaupassa ostamassa maitoa ja juustoa. Loppu ilta meniki sitten siinä että katottiin perjantain salkkareita, juteltiin, halittiin ja pussailtiin. Oon niin onnellinen ku hellu tuli kotia!

Huomisen suunnitelmat on sitten pyykkipäivä, lenkillä käynti ja ruuan laitto. Oli tarkotus että oisin lähteny poikaystävän mukaan yhelle työkeikalle mutta en saanu unta ja hänen täytyy lähteä jo 7 ajamaan.. Joten en todellakaan ole lähössä mukaan, kuten sanoin en oo saanu nukuttua vielä ja kello on jo jotain 3 yöllä..

Tällaset yöt tekee mut hulluks. Ainoa asia mitä oisin halunnu ois ollu että oisin saanu kunnon yöunet että jaksaa sitten alottaa viikon positiivisella energialla. Eihän se kyllä oo myöhästä vielä, kuhan pääsisin nukkuun. Tiistaina on muutenki töihin nii sunnuntain ja maanantain välisen yöunet ois tosi tärkeät.. Mutta ajattelin että julkasen tän postauksen ja meen sen jälkee takas peiton alle ja kokeilen nukahtaa. Mitä te yleensä teette jos ette saa unta? Pistäkääpä vinkkejä tulemaan, mulla nimittäin on joskus näitä huonoja öitä. Hyvää yötä, tai mukavaa aamua, hauskaa päivänjatkoa.. koska nyt luetki tän!

<3 : Neoniperhonen

Lauantaipäivän laiskottelut!

Heippa! Tänään oli taas semmonen päivä että oli oikeesti tosi vaikea vaihtaa vaatteet ja lähteä ulkoileen.. Venyin ja vauin sängyssä, keksin kaikkea muuta tekemistä ja "no jos mie kohta.. kohta, katon vaan tämän.. no jos selais facen äkkiä.."

No.. Lopulta mie kuitenki otin itteäni niskasta, vaihoin vaatteet ja lähin lenkille. Ette voi arvatakkaa kuinka ihanalta tuntu vaan olla ulkona, nauttia ilmasta ja maisesmista. Kevät on ihanaa aikaa, vaikka aiemmin oon vihannu kevättä. Mutta ku tuolla ulkona liikkuu nii näkee kuinka parissa päivässä lumi sulaa, paikat muuttuu.. Tänään oli rennompi lenkki, en menny täysillä, nautin vaan. Mutta pääasiahan on se että lähin ulos ja ulkoilin. Oon ylpeä!

Päivälliseks tein mun lempiruokaa! Tortillaa, nam. Täytän mun tortillat yleensä juustodipillä, jauhelihalla, juustoraasteella, sipulilla, paaaaljolla kurkulla, maissilla, salaatinlehdillä ja kermaviilillä tai chreme fraichélla. Nyt otan vaan rennosti sängyllä ja aattelin et katon jonku leffan. Tämmöset lauantait on täydellisiä! Mitäs te ootta tänää puuhaillu?

löysin aivan ihanan kuvan weheartit:istä!

<3 : Neoniperhonen

Aihepostaus : Elämäni lihavana

Heippa! Torstaina mainittin näistä ns aihepostauksista, joten ajattelin että miks ei? Tää on ensimmäinen osa tätä "sarjaa" vai miksi tätä nyt vois sanoa.. Tämän postauksen aiheena on vaatteet!

Mun mielestä lihaville on vaikea löytää vaatteita, varsinki nuorekkaita vaatteita. Melkeen joka paikassa missä vois olla plus koon vaatteita, niin ne on pelkästään jotain täti-vaatteita. Mua niin raivostuttaa! En oo vielä läheskään täti, tai no oon täti mun veljentyttärelle. Mutta en täti-täti, jos ymmärrätte mitä tarkotan? Semmonen 40-50v, haloo, oon 20 paikkeilla oleva nuori nainen.

H&M:llä on plus koon puoli, mutta ei todellakaan täällä meiän kaupungissa. Pitää lähteä kauemmas että löytyy H&M missä on plus koon vaatteita. Netistähän voi tottakai tilata, mutta ei sitä koskaan tiiä minkä kokonen sen pitää olla, jos se on loppu ku lähetän takasin jne. Oon haaveillu treenihousuja tooosi kauan, mutta ne on AINA!! loppu kun kattoo H&M sivulta. Siellä ois myös yks treenipaita, huppari vai mikä se nyt on.. Haluisin senki, mutta siis oikeasti, 50€? Ei mulla oo varaa laittaa niin paljoa rahaa pelkästään yhteen paitaan ku elämän tilanne on tämä.

Paidan hinnasta voiaanki mennä sitten muitten vaatteitten hintoihin. Plus koon vaatteet on TODELLA kalliita, miksi?! Katot nettisivuilta, kaupasta, ihan mistä tahansa niin XS-XL koot on tosi halpoja, mutta heti ku on kyseessä plus koon vaatteet niin ei mitään puhetta että saisit kauniin paidan alle 18€.. On tosi turhauttavaa ku löytää jotain kivaa kaupassa joka on sopuhintaan niin sitä ei todellakaan tehä isommassa koossa kun XL..

Lihavia ihmisiä on kuitenki aika paljon olemassa ja tarvitaan meki vaatteita. Vai pitäiskö lihavien ihmisten pysyä sisällä ja laihojen käyä ulkona? Niillehän niitä vaatteita löytyy ihan mielin määrin..

Musta tuntuu myös siltä, että heti ku vähän lihavempi ihminen kävelee "normi" vaatekauppaan ja kattelee siellä vaatteita niin ihmiset kyttää enemmän. Aivan ku lihavalla ei olis mitään asiaa "normaaliin" kauppaan. Sama juttu, ku meet plus kokosten puolelle niin ihmiset kyttää sillonki. Miks en saa olla oma lihava itteni? Miks kaikkien pitää kytätä? Oon mieki ihminen siinä ku muutki.

Onko teillä vinkata halpoja mutta hyviä kauppoja/nettisivuja? Kommentoikaa toki, jos pidätte näistä aihepostauksista niin jatkan ja saa toki ehdottaa aiheitaki!

<3 : Neoniperhonen

Every workout counts!

Heippa! Oon viikonlopun yksin kotona, nii oon vaan illan makoillu sängyssä, kattonu leffaa.. Selannu youtubea ja tekstaillu poikaystävän kans. Tänään on vähän ristiriitaset tunnelmat. Voi olla siks, ku en oo tottunu siihen että oon yksin kokonaisen viikonlopun.. Mutta tän blogin tarkotus on se että kerron mun tuntemuksia, kokemuksia ja ihan vaan yksinkertasesti rehellisesti kaiken.

Tähän mennessä tää homma on menny loistavasti ja oon NIIN ylpeä itestäni! - 4,2 kg alle 2 viikossa. Ei sillä puntarin lukemalla oo mitään väliä oikeasti, mutta se on semmonen mikä oikeasti motivoi mua! Varsinki näin alussa, ku mittailut ei oikeen silleen vielä oo mitään tulosta tuottanu. Muutenki, käytän semmosta sovellusta aina ku käyn kävelemässä, sen nimi on Runkeeper (en oo sponssattu, tuskin edes näin pieni blogi sais mitää sponsseja) ja se laskee minuutit, kilometrit ja kalorit. Arvatkaa mitä!! Viime viikolla ku aloin käveleen niin kävelin 5 minuutissa 0,3km.. Eilen kävelin jo 0,41km/5min JA!!! Tänää 0,56 tai 0,58km/5min. Mulle se on iso saavutus jo! Alussa yleensä revin kunnolla et tulee hiukan lämmin ja sit hidastan tahtia.

Kävelen reippaasti niin tottakai mulla ottaa henkeen, aika paljonki. Astma on kyllä yks p*ska, en tykkää yhtään. Mutta tänään huomasin myös sen että ei ollu enään niin vaikea hengittää ja ei hengästyny yhtä pahasti ku aiemmin. Yes!! Mua aina hävettää ku tulee ihmisiä vastaa ja hengitän/kuulostan siltä et kuolen kohta.. Mut yleensä katon aina toisee suuntaan ja kuuntelen musiikkia nii en välitä niistä. Ainoa miinus tän päivän lenkissä on se että mulla on nyt kurkku kipee että epäilen että palellutin itteni lenkillä.. Mutta saa nähä, jos on hyvä olo nii meen päivällä taas lenkille ku alkuviikosta en käyny lenkillä.

No, mut siihen mitä tarkotin tolla alulla, lupasin olla rehellinen jne. Oli se että mulla alko mietityttään vähän. En oo ajatellu tätä "laihuttamista" laihuttamisena vaan elämäntapamuutoksena ja syy miks aloin lenkkeilee, kirjottaan blogia ja vaihtaan parempaan ruokavalioon oli se että en halua kuolla myöhemmässä vaiheessa elämää siihen että oon liian lihava. Mutta nyt mietin sitä myös silleen että saan uusia hienompia vaatteita.. Haluan myös näyttää siltä mikä kuva mulla on omasta ittestäni. Ymmärrättekö mitä tarkotan? En nää itteäni tämmösenä läskimöhkäleenä oikeasti, vaan laihempana nuorena seksikkäänä naisena..

Mua myös hiukan mietityttää että sit ku oon laihtunu, tuleekohan ihmiset ajatteleen musta toisella tavalla ku mitä ne ajattelee musta nyt. Tuunkohan aina oleen niitten silmissä läski, ällö, syöppö jne? Ne pojat jotka on sanonu ettei ne ikinä tapailis mua ku oon niin lihava, tuleekohan ne pyytää mua treffeille? "Kaverit" jotka on puukottanu selkään, tuleekohan ne takas? Niin paljon kysymyksiä mutta ei yhtään vastausta. Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää yötä!

kuva lainattu weheartit:istä.

<3 : Neoniperhonen

Pyykkiä!

Heippa! Jätin eilen kirjottelematta, halusin poikaystävän kans viettää vähän omaa aikaa ku se lähtee viikonlopuks reissuun. Mutta eihän sitä joka päivä kerkeä kirjotella, eikä pidä kirjotella.

Eilenki olin laiska enkä lähteny lenkille, en kyllä yhtään tiiä että miks. Oisin ihan hyvin voinu, mutta ei motivaatio riittäny. Shame on me! Tänään kuitenki ajattelin että meen suoraan pyykkituvalta lenkille, ku mulla on pyykkiaika 13-15.. Kuten huomaatte nii kello alkaa lähenteleen jo 14 enkä oo vieläkää päässy pyykille.. Pitää vaihtaa pyykkiaika jos kenelläkää ei oo mun jälkee pyykättävää.

Me mennään poikaystävän kans shoppaileen ku sillä loppuu työt ja sen jälkeen meillä on saunavuoro. Muita suunnitelmia ei varmaan löydy, muuta ku et käytetään ehkä mun äitiä kaupassa saunan jälkeen.. Eli aika tylsä torstai..

Millasia postauksia te muuten oikee haluatte lukea? Ajatus ois että kirjottelisin aina välistä ns "aihepostauksia" esim, Miten koen elämäni lihavana ois yks semmonen mistä haluisin kertoa.. Siihen ois jo aika paljon juttuja mitä haluisin tänne kirjotella, mitäs mieltä te ootta? Kommentoikaa! Mutta nyt! Pyykille ja lenkille!

kuva lainattu weheartit:istä

<3 : Neoniperhonen

Laiskottelupäivä..

Iltaa! Tai voisin jo toivotella hyviä unia, oon nimittäin väsyny.. Vaikka en oo kovin paljoa tänää tehny. Myönnän, ois pitäny käyä tänään lenkillä, mutta sänky houkutteli enemmän. Kootut selitykset vedetään än yy tee NYT! Tänää on ollu huono päivä, mutta ei siitä sen enempää.

Päivän ohjelma oli ; töissä 8-14 sieltä sitten verotoimistoon hoitaan asioita, vaikkei ne sit edennykkään yhtään.. Verotoimiston jälkeen tulin kotia ja oli niin paha mieli ja huono olo niin päätin mennä peiton alle lepään siks aikaa ku poikaystävä tuli kotiin töistä. Syötiin päivällinen ja lähettiin kaupoille. Kävin myös leikkaan parhaan ystävän isän hiukset, oon meän tuttavapiirin parturi! Edessä ois vielä salkkarien kattominen, iltapesut ja sen jälkeen peitto korviin ja menoks höyhensaarille!

Kello herättää 10 yli 6 aamulla, joten pitäs ripeästi toimia etten ole kovin väsyny aamulla ja päivällä..

Hyviä unia!

<3 : Neoniperhonen

Herkkulakkoilua!

Heipsulivei! Mitäs teille kuuluu? Mulle kuuluu ihan hyvää! (Tämä on kyllä ajastettu blogipostaus ja toivon että mulle kuuluu hyvää sillonki ku tää tulee julkiseksi, oon aina tiistaisin töissä siksi tämä on ajastettu.. Ja halusin jotain sisältöä aamupäivälle, ettei blogi jää ihan tyhjäksi.) Päätin 17/04 että alan herkkulakkoon, kokeillaan eka kuukaudella ja jos tuntuu hyvältä niin jatketaan samaan malliin sit!

Monethan tekee omat säännöt ku alkaa herkkulakkoon. Aiemmin ku oon lakkoillu tän asian suhteen niin oon ollu sillain että "karkit, sipsit, jäätelö ja limut on kiellettyjä" - mutta pullat, kakut, popparit yms ei oo. Oon huomannu että ku vähänki lipsuu jossain, esim just että syö pullaa niin alkaa helpommin sitten haluttaan kaikkea muuta, niinku esim. Suklaata, karkkia, jäätelöä.. "Oi ku ois nii hyvää jos sais jätskin näin kuumana päivänä" Siitähän se lipsuminen sit alkaaki.

"No mut ei kai se haittaa, söin toissapäivänä jätskin nii miks en tänäänki vois." Tai sitten "Mulla on kauhea jano ja haluttais coca-colaa.." Sitä sitten tarttuu siihen coca-cola pulloon eikä ajattele sen enempää. Sitä myöten mulla ainaki tulee sitten kaikki muutki herkut mukaan, käyään ulkona syömässä ja oho! Kohta ollaan samassa jamassa taas, päivittäin vedetään nassuun herkkuja ja paisutaan sitte ku pullataikina.

Tällä hetkellä, vaikka oonki vaan pari päivää ollu ilman herkkuja niin tuntuu ihan hyvältä. Eikä oo sillain edes haluttanu herkkuja. Oon korvannu limpparin kivennäisvedellä ja jäätelön banani"jäätelöllä" (voin laittaa joku päivä tän reseptin tänne!) Karkin purkalla ja tällain. Piän teiät mukana tässä hommassa, kerron jos alkaa tehä mieli tai jos tulee herkuteltua.. Mutta pitäkää mulle peukkuja että onnistun!

Kertokaa teän parhaat vinkit miten selättää makeannälän!

kuva lainattu weheartit:istä!

<3 : Neoniperhonen

Totuuksia, totuuksia..

Heippa! Ajattelin että kerron aina välillä vähän kokemuksia, tuntemuksia jne painonpudotuksen, elämänmuutoksen ja muitten ympärillä ku tämä ei ole ensimmäinen kerta kun yritän pudottaa painoa ja muuttaa ruokailutapoja.

Mun heikko kohta on herkut, pahin painajainen ja vihollinen. Asuin yhessä exäni kans Etelä-savossa ja erottiin vuonna 2015, muutin takasin kotipaikkakunnalle ja muutin elämäntapaa, laihduin aika paljonki. 10kg parissa kuukaudessa, olin niin onnellinen! Mietin vaan että "oisko tää se mahdollisuus, että oikeasti nyt laihtuisin?" Jonkin aikaa meni hyvin, jaksoin pitää yllä suht hyvää ruokavaliota, käyä ulkona lenkkeilemässä ja kotona reenailla jonku verran. Kunnes tapasin nykysen poikaystävän..

En usko että oon ainoa joka on repsahtanu parisuhteen takia huonoihin elämäntapoihin, autoiluun, herkutteluun ja hyvään mutta epäterveelliseen ruokavalioon. En todellakaa syytä poikaystävääni siitä, että kilot tuli takasin + vähän extraa.. Oma vikahan se on, ei kukaan pakottanu mässään herkkuja ihan miten sattuun.

Meillä ei oo koskaan ollu sillain mitään herkkupäivää, vaan ollaan viikolla sillon tällön aina ostettu ja syöty. Rasvanen ruoka, vaaleat leivät ja vaalea pasta, pullat yms lihottaa ja niitä tuli syötyä paljon. Yks lemppariasioita oli myös ulkona syöminen, pitsat, hampparit, sipulirenkaat ja ranut, ai että oli herkkua! Mutta oliko se syöminen kaiken tämän arvosta? No ei. Mua kaduttaa, itkettää ja ahistaa että päästin itteni tähän pisteeseen.

Liikkuminen jäi kokonaan pois, joka paikkaan kuljetaan autolla. Sen kyllä huomaa, mun astma on tosi huonossa kunnossa, aiemmin en joutunu käyttään paljoa ollenkaa astmalääkkeitä (ennen muuttoa Etelä-savoon) ja nyt astmalääkkeet on osa mun arkea. Aamulla, päivällä ja illalla vedetään piippua. Vähintään sen 2-3 kertaa päivässä ja enintään, hm? 5-6? 

Oon nyt kuitenki viime viikolla yrittäny käyä lenkillä, tiistaina, torstaina ja perjantaina tuli tehtyä yli 2km lenkki. Keskiviikkona ja sunnuntaina noin 1km lenkki, oon ylpeä että oon kuitenki saanu ahterin penkistä ja käyny lenkillä. Yks joka motivoi käymään, on läheiseni koira. Käytän sitä aika useasti kävelyllä, se on pienempi koira joten se ei kyllä kamalan pitkiä lenkkejä käy, mutta onhan seki jotain. Mikä motivoi teitä lähteen sinne lenkille jos laiskottaa tai on huono päivä?

<3 : Neoniperhonen

Tästä se lähtee!

Hei sie siellä! Ihmettelet varmaan että mikäs ihme se tämä blogi on? No, miepä kerron sulle..

Täällä päässä kirjottelee anonyymi neiti joka ei viihdy kroppansa kanssa. "Painoindeksisi on 51,1. Sairaalloinen ylipaino" kuvastaa minua hyvin. Viimeviikolla ennen ku alotin tän mun matkan kauniimpaa peilikuvaa kohti painoin pahimmillaan melkein 140kg. Enkä todellakaan halua kuolla mihinkään lihavuuteen. Eihän se kuullostais kivalta ku on ollu hautajaiset ja läheisten kaverit ja ystävät kysyy "Voi ei, mitä hänelle kävi?" niin läheiset vastaa "No, hän kuoli siksi ku oli liian lihava" ..

Joten tästä alkaa mun matka, ja tällä kertaa aijon yrittää ihan sama mikä tulis vastaan. Mulla on aiemminki ollu blogi, tämä sama blogi, mutta poistin kaikki julkasut ja päätin alottaa puhtaalta pöydältä. Mun edellinenki blogi jäi unholaan, se kyllä on vielä tallella, mutta sen päätin jo kauan aikaa sitten tietyistä syistä.

Tervetuloa matkaan! Mie lupaan olla rehellinen ja kertoa kaikki tuntemukset yms. täällä, vaikka ei ehkä ihan joka päivä tulekkaan niitä postauksia, mutta parhaani mie kuitenki aijon yrittää.

Kaikki hyvät ruokavinkit, välipalat, iltapalat, kivat liikuntamuodot ja inspiraation lähteet on tervetulleita tonne kommenttiboksiin!

<3 : Neoniperhonen